Sarja 1 voittajat: Esi- ja alkuopetus
Sarja 1 (esi- ja alkuopetus)
Tällä sivulla esitellään esi- ja alkuopetuksen sarjan voittajatyöt. Näet alla työn esittelyn lisäksi tuomariston kommentin sekä kuvia projekteista, jos niitä on ollut saatavilla. Tänä vuonna esiraati ja kilpailulautakunta päätti palkita yhteensä neljä kilpailuun osallistunutta työtä tästä sarjasta. Palkituissa töissä korostui erityisesti kekseliäisyys, innostuneisuus ja kyky ryhtyä sinnikkäästi toimeen.
Kilpailutyön nimi: Taipalsaaren luontovakoojat
Palkintosumma: 600 €
Tekijät: Taipalsaaren esioppilaat
Osallistujien määrä: 31
Koulu: Taipalsaaren Kirkonkylän koulu esiopetus, Taipalsaari
Taipalsaaren luontovakoojat
Taipalsaaren esioppilaiden “Luontovakoojat”-projektissa sukellettiin syvälle koulun pihan ja sen lähiympäristön elämään. Projektissa tarkkailtiin pihapiirin lintuja ja puita, rakennettiin suuria luonnon inspiroimia kokonaisuuksia, kuten valtava yhteinen linnunpesä ja kädenjäljin maalattu tammi. Työ sai pontta lasten omista kysymyksistä “Miksi lintu rakentaa pesän?”, “Kuinka monta jalkaa linnulla on?” ja jatkui uteliaisuuden ja yhteisten havaintojen merkeissä ”Tammesta sai tarvikkeita leikkeihin”. Tammen terhojen määrää laskettiin tai ainakin yritettiin: “Niitä oli niin paljon, ettei onnistuttu.” Hiljaisuus ja kärsivällisyys opittiin tärkeinä taitoina, kun oravaa tai närheä yritettiin havaita: “Pitää olla hiljaa, että näkee.”
Luonto oli työssä läsnä niin leikissä, taiteilussa kuin kokeilussa. Työssä askarreltiin vakoilukiikareita (jotka hajosivat heti ensimmäisellä retkellä), tehtiin elokuvia lintujen elämästä ja askarreltiin lintuja puunlehdistä. Tutkiminen oli myös kansainvälistä: soitettiin Etiopiaan saakka videopuhelu, jossa lapset vertailivat lintuja ja koulunpihoja eri maissa. Lintuja kuunneltiin sovelluksilla, ideoitiin kiikareiden parannusehdotuksia ja ihmeteltiin, mitä eläimet tekevät talvella. Projektissa yhdistyivät yritteliäisyys ymmärtää ympäristöä ja lasten oma ajattelu ja ihmettely. “Myö ollaan tosi hyviä vakoilemaan. Vähän pitää joskus kavereita hillitä, ettei huudeta, jos vaikka näkee oravan.”
“Laadukas ja laaja-alaisen osaamisen läpivalaisema pedagogiikka näkyy ilahduttavasti koko työprosessissa. Aihetta on käsitelty lasten iän ja kehityksen mukaisesti. Ilahduttavaan on, että leikki on vahvasti läsnä ja lasten mielenkiinnon kohteet on huomioitu työprosessin aikana. ”
Kilpailutyön nimi: Avaruusmatkailijan levähdyspaikka
Palkintosumma: 400 €
Tekijät: Lehmon koulun 2A-luokka Osallistujien määrä: 25
Koulu: Lehmon koulu, Kontiolahti
Avaruusmatkailijan levähdyspaikka
Lehmon koulun 2A-luokan oppilaat sukelsivat avaruuden saloihin projektissa, jossa syntyi kokonainen tekoplaneetta yrityksineen siis levähdyspaikka tulevaisuuden avaruusmatkailijoille. Työ oli osa avaruusjaksoa, jonka aikana tutkittiin aurinkokuntaa ja avaruuden tutkimusta. “Voiko planeetan sisällä olla tähti?” tai “Kaikki jätteet voisi laittaa mustaan aukkoon!” olivat lasten omaa pohdintaa aiheen tiimoilta.
Oppilaat suunnittelivat ensin planeetan rakenteen: miten siellä syntyy lämpö, happi, vesi ja energia. Tämän jälkeen jokainen ryhmä loi tekoplaneetan yrityksiä, kuten kylpylöitä, korjaamoja, kummitushuoneita ja robottien huoltopisteitä sekä suunnitteli niihin asiakkaita ja työntekijöitä. Suunnitelmat piirrettiin, maalattiin ja niistä tehtiin stop motion -animaatio elokuva, jossa ryhmä esitteli oman visionsa tulevaisuuden elämästä.
Projektin aikana opittiin paitsi planeettojen olosuhteista ja yritysmaailmasta, myös toisten kuuntelemista, sovittelua ja pitkäjänteistä työskentelyä. Lapset harjoittelivat arviointia, antoivat toisilleen palautetta ja viimeistelivät työnsä yhdessä. “Hauskinta oli keksiä asioita, jotka eivät vielä voi oikeasti onnistua!”
”Innostus tekemiseen oikein huokuu. Upealla tavalla mietitty asioita ruoantuotantoa ja kierrätystä myöten.”
Kilpailutyön nimi: Eskarin kaverirobo
Palkintosumma: 300 €
Tekijät: Vehmaan eskarilaiset
Osallistujien määrä: 22
Koulu: Vehmaan eskari, Vehmaa
Eskarin kaverirobo
Vehmaan eskarilaiset uppoutuivat teknologian ja mielikuvituksen maailmaan projektissa, jossa syntyi oma kaverirobotti. Työ alkoi lasten piirroksilla ja äänestyksellä: “Ekana kaikki piirrettiin robotti, sitten äänestettiin ja alettiin tekemään eniten ääniä saanutta.” Robotti rakennettiin kierrätyspahvilaatikoista, joita saatiin tekniseltä puolelta ja paikallisesta S-marketista. Robotin lisäksi oli valmistettu lasten toiveesta myös robottitehdas mistä robotti on tullut. Projektissa yhdistyy hyvin luova ajattelu ja kädentaidot.
Kaikki saivat vuorollaan maalata, rakentaa, keksiä ja ihmetellä – iloinen tekemisen meininki kantoi projektin läpi. Lasten ajatuksissa robotti osasi halata, auttaa, lohduttaa, leikkiä ja vaikka keittää kahvia. “Se vois tehä meil puuroo aamusin.” Projektin aikana opittiin paitsi yhteistyötä ja kierrätyksen merkitystä, myös uuden ideointia ja kestävää ajattelua: “Pahvit ei mee hukkaan, kun me askarrellaan ja kierrätetään ne.”
”Projekti on onnistunut ja se on selkeästi ollut ryhmän yhteinen. ”
Kilpailutyön nimi: Halirobo
Palkintosumma: 100 €
Tekijät: 1. luokkalainen Ronja Harju Osallistujien määrä: 1
Koulu: Kaustisen keskuskoulu luokat 1–6, Kaustinen
Minä ja robottini -kilpatehtävässä Ronja suunnitteli ja toteutti Halirobon ihmisen ystävän ja auttajan. Halirobo on monitoimirobotti, jolla on tunteet ja kyky reagoida ihmisen puheeseen. Se toimii halauksen avulla ja osaa tehdä pyydettyjä asioita, kun sille juttelee ja sitä halaa pitkään. Halirobon päässä on asuintilaa pienille ystäville, ja sen käsiin on kiinnitetty lempiruoat. Mielikuvituksellinen ja inhimillisiä piirteitä omaava robotti projektissa osoittaa vahvaa yritteliäisyyttä, ja kekseliäs askartelu kierrätysmateriaaleista on resurssi tehokas tapa tuottaa robotti.
”Kerrassaan innovatiivinen idea ja hieno toteutustapa! Tekijä on huolella paneutunut sekä robotin rakentamiseen että sen toiminnallisuuksien miettimiseen. Tätä robottia halaisi oikein mielellään.”
